Tarkastajan ohje

Sisäisen tarkastuksen ohjesääntöä tarkentava tarkastajan ohje

C11 Systeemitarkastus
C111 Määritelmiä
C112 Sisäisen valvonnan järjestämisvastuu
C113 Valtiontalouden tarkastusviraston ohje
C114 Yleistä maa- ja metsätalousministeriön systeemitarkastuksesta
C115 Maa- ja metsätalousministeriön systeemitarkastus
C116 Systeemin olojen tarkastus
C117 Systeemiosatarkastus


C12 Tapahtumien tarkastaminen
C121 Mikä on tapahtuma?
C122 Kirjanpito ja maksuliikenne
C123 Yleistä tapahtumien tarkastamisesta
C124 Normaalin tarkastusrutiinin vaiheiden sisältö
C125 Riskiperusteisesti valittujen tapahtumien tarkastaminen
C126 Tarkastushavaintojen luokittelu
C127 Poikkeamahavaintoihin perustuva tarkastus

Tarkastajan ohjeella pyrittiin yhdenmukaistamaan tarkastuksia, jotta maa- ja metsätalousministeriön (MMM) sisäisen tarkastuksen yksikössä (SITA) tehdyt tarkastukselliset valinnat ja toimenpiteet sekä tarkastuksen tulokset, johtopäätökset ja dokumentointi olisivat helposti ymmärrettäviä. Yhdenmukaistaminen edellyttää yhteistä ymmärrystä. Sitä kuvataan yleisellä tasolla A-osassa. Tarkastajan ohjeessa yhteinen ymmärrys tarkennettiin käytännön tarkastustyötä varten.

Tarkastuksen lähestymistavoissa yhdistyi Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) ja SITA:n tarkastusajattelua. Mutta lopputuloksessa oli eroja.

MMM:n systeemitarkastuksen lähestymistapa

MMM:n systeemitarkastuksen erosi VTV:n toimintoketjujen sisäisen tarkkailun tarkastuksesta [--1--] ainakin seuraavissa suhteissa:
– tarkastettavien systeemien (toimintoketjut) valinta [--2--]
– tarkastelukulmat ja niiden soveltamisen systemaattisuus [--3--]
– tarkastuksen laajentaminen systeemin oloihin [--4--].
– systeemiosatarkastus joskus systeemitarkastuksen sijasta [--5--]

MMM:n tapahtumatarkastuksen lähestymistapa

MMM:n tapahtumatarkastus erosi VTV:n vastaavasta tarkastuksesta seuraavissa suhteissa:
– tarkastuksen kohde [--6--]
– tarkastustapa [--7--]
– tarkastushavaintojen hyödyntäminen [--8--].

MMM:n inventointitarkastus

MMM:n inventointitarkastus kohdistui asiantiloihin, joita edustavat kirjanpidossa ja tilinpäätöksessä saldot. Niitä tarkastukseen soveltuvat yleisesti käytetyt lähestymistavat.

Omat kommentit

Myös tarkastajan ohjeen viimeistely jäi joiltakin osin kesken, kun palasin VTV:hen 1.6.1998. VTV:ssä sisällytin uuteen tilintarkastusohjeeseen useita asioita, jotka olin kehittänyt SITA:ssa. VTV:ssä toimintamahdollisuuteni tarkastuksen ja sen ohjeistuksen yleisessä kehittämisessä olivat rajoitetummat kuten toiselta sivulta ilmenee.

------

[--1--] VTV:n sisäisen tarkkailun tarkastuksesta kerrotaan toisella sivulla.
[--2--] SITA:n toiminnan suunnittelun tavoitteena oli saada aikaan käytettävissä olevilla resursseilla maksimaaliset varmuusvaikutukset tiliviraston sisäisessä valvonnassa. Tätä varten tarkastuksen kohdealueen systeemeistä tehtiin riskianalyysi. Kun sen tulokset painotettiin rahamäärillä, saatiin systeemien alustava tarkastusjärjestys. - VTV:ssä vastaavaa valintamenettelyä ei ollut.
[--3--] Jokaisessa toimintaketjun vaiheessa arvioitiin sisäistä valvontaa sisäisen valvonnan tavoitteista käsin, joita ovat:
– sen tavoitteen saavuttamiseen, joka systeemillä on
– säännösten noudattaminen
– resurssien turvaaminen
– luotettavien tietojen saaminen.
VTV:n tarkastuksesta puuttui vastaava systemaattinen tarkastelutapa.
[--4--] Systeemin (toimintaketjun) oloja tarkasteltiin niiden vaatimusten suhteen, jotka syntyvät ristiintaulukoitaessa tavoitteiden saavuttamista ja sääntöjen noudattamista koskevat tavoitteet toimintaketjun sisäisen valvonnan päärakennusosien (organisointi, ihmiset sekä työtilat ja -välineet) kanssa. - VTV:n tarkastus ei koskenut systeemin oloja.
[--5--] Systeemiosatarkastus oli yhden tai useamman toimintaketjun yhteen tai useampaan - ei kuitenkaan koko jokaiseen - vaiheeseen kohdistuva systeemitarkastus. Tarkastuksella selvitettiin sisäistä valvontaa toimintaketjuryhmän (esim. tukimaksut) yhdessä käsittelyvaiheessa (esim. valvonta). Tällöin voidaan verrata keskenään eri toimintaketjujen sisäisen valvonnan rakenteita ja tunnistaa, mm. hyviä käytänteitä. - VTV:ssä ei tunnettu eikä tehty systeemiosatarkastusta.
[--6--] Tarkastus koski reaalimaailman tapahtumaa, josta seuraa kirjanpitoon tai sen kirjausketjuun yksi tai useampia kirjauksia. Tarkastajan tuli tiedostaa, että tapahtumalla on syynsä, tekijänsä, ilmenemistapansa ja olosuhteensa ja että mihin tahansa näistä voi liittyä riskejä. - VTV:n tarkastus painottui vahvasti kirjauksiin ja muihin kirjanpidollisiin seikkoihin.
[--7--] Tarkastus koski tapahtumaa koskevaa kirjanpitoon kirjaamista, maksuliikennettä ja talousarvion ja säännösten noudattamista. Lisäksi valintatavasta riippuen (satunnaisuus, poikkeama, olennaisuus ja riski) tarkastusrutiinit olivat erilaisia.
[--8--] Tarkastushavainnoilla nähtiin arvoa tietovarantona (tarkastushavaintojen atk-tiedosto). Siksi havainnot tuli luokitella edelleen hyödynnettäväksi tarkastustoiminnan riskianalyysissa ja muussa suunnittelussa. Määrämuotoisina tiedostot oli mahdollista liittää toisiinsa ja muodostaa yksi iso tiedosto. Tarkastushavainnot luokiteltaisiin annetun ohjeen mukaan tarkastuksen päätyttyä.

Paluu etusivulle
Edellinen valikko
Edellinen sivu

Asiakirjat

-------