Kaikki tieto, mikä kerätään ja tuotetaan veronmaksajien varoin, kuuluu asettaa
veronmaksajien käytettäväksi, ellei tietojen salassa pidettävyydelle ole perusteita.
Julkisten tietovarantojen avaaminen
uudelleen käytettäväksi mm. lisää viranomaisten toiminnan läpinäkyvyyttä,
tyydyttää kansalaisten eritysiä tietotarpeita sekä
luo mahdollisuuksia uudelle tietoteolliselle liiketoiminnalle ja hallinnon kehittämiselle.
|
Julkisuuslaki (621/1999)
| Euroopan unionin direktiivi (EU) 2019/1024 |
Viranomaisten tulee toteuttaa avoimuutta toiminnassaan, jotta yksilöille ja yhteisöille tulee mahdollisuus
– valvoa julkisen vallan ja julkisten varojen käyttöä
– muodostaa vapaasti mielipiteensä sekä
– vaikuttaa julkisen vallan käyttöön ja valvoa oikeuksiaan ja etujaan.
Esimerkiksi tarkastusasiakirja tulee julkiseksi, kun
– asiakirja, jota asia koskee, on käsitelty loppuun viranomaisessa (9 §) [--1--]
– tiedon antaminen ei vaaranna valvonnan tai sen tarkoituksen toteutumista tai [--2--]
ole omiaan aiheuttamaan vahinkoa asiaan osalliselle (24 §, 15-kohta).
|
Julkisen sektorin toimijoiden tulee
– avata hallussaan olevia tietoja uudelleenkäyttöä varten (art. 3)
– avata tiedot ja niiden kuvailut kaikissa jo olemassa olevissa esitysmuodoissa, mahdollisuuksien mukaan koneellisesti luettavina (art. 5)
– toteuttaa järjestelyjä, jotka helpottavat tietojen uudelleen käyttöä (art. 9).
Direktiivi tuli voimaan heinäkuussa 2019 ja se toteutetaan kansallisesti antamalla direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset
määräykset viimeistään 17 päivänä heinäkuuta 2021.
|
Arkistointi
Viranomaisen tulee noudattaa asiakirjojen arkistoinnissa arkistolakia (831/1994).
Esimerkiksi Valtiontalouden tarkastusvirasto on laissa tarkoitettu arkistonmuodostaja.
Arkistonmuodostajan tulee arkistoida sille tehtäviensä johdosta saapuneet ja syntyneet asiakirjat [--3--].
Arkistointi kuvataan arkistonmuodostussuunnitelmassa, jonka arkistonmuodostaja laatii ja jota se ylläpitää.
Arkistointisuunnitelmasta tulee ilmetä asiakirjojen säilytysajat ja -tavat.
Asiakirjat yksilöidään tunnuksella (diaarinumero) [--4--], jonka perusteella ne ovat löydettävissä.
Omat kommentit
Tietojen uudelleen käyttöä Suomessa vaikeuttavat monet asiat.
Ne liittyvät erityisesti tietovarantojen löydettävyyteen, laatuun,
tekniseen ja sisällölliseen (ml. semantiikka) yhteensopivuuteen, tietojen maksullisuuteen, käyttörajoituksiin
ja tietotarjonnan ennakoitavuuteen.
Asiaa on käsitelty suorittamassasi tarkastuksessa, josta on enemmän
toisella sivulla [--5--].
------
[--1--]
Salassa pito voi perustua vain lailla säädettyyn perusteeseen. Perusteen lakattua asiakirja on julkinen.
[--2--]
Tarkemmin: ilman painavaa syytä olla omiaan aiheuttamaan vahinkoa.
[--3--]
Asiakirjalla tarkoitetaan kirjallista tai kuvallista esitystä taikka sellaista sähköisesti tai
muulla vastaavalla tavalla aikaansaatua esitystä, joka on luettavissa, kuunneltavissa tai muutoin ymmärrettävissä teknisin apuvälinein.
[--4--]
Esimerkki: Valtion eläinlääketieteellisen laitoksen toiminta ja taloudenhoito [VTV 358/51/85].
Tässä diaarinumero on 358/51/85. VTV sen edellä on viittaus VTV:n arkistoon.
Viranomaisilla, joiden vastuulla olevaa toimintaa tarkastus koskee, on omat arkistonsa. Niissä kuulemis- ja muut asiakirjat saavat oman tunnisteensa,
esimerkiksi MMM 1017/03-85 ja VELL 781/85.
[--5--]
Tietovarantojen avaamisen merkitys on tullut esiin näidenkin Internet-sivujen rakentamisessa.
On ollut vaikeaa ja aikaa vievää löytää asiakirjoja aikaisemmilta ajoilta.
Esimerkiksi Valtiontalouden tarkastusviraston Internet-sivuilta ei niitä löydä.
Laki- ja talousarvioesityksiä löytyy
eduskunnan avoimen datan sivuilta,
mutta ei kovinkaan käyttäjäystävällisesti
|
|
|