Valtiontalouden sisäinen valvonta ja ulkoinen tarkastus
Valtionhallinnossa ei kiinnitetty riittävästi huomiota
sisäiseen valvontaan
ennen kuin Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) uudisti tilintarkastustaan
1980-luvun puolivälissä [--1--].
Talousarviolain (424/1988) 9 luku edellytti,
että tilivirastot järjestävät taloudenhoitonsa sisäinen valvonnan asianmukaisesti.
VTV:n tuli tukea ja ohjata tilivirastoja sisäisen valvonnan järjestämisessä.
VTV pyrki kohdistamaan vuositilintarkastukset
tarkastusriskin mukaan.
Se ei aina onnistunut [--2--].
Tilintarkastusta kehitettiin [--3--].
Esiin tuli merkittäviä sisäisen valvonnan heikkouksia [--4--].
Niihin havahduttiin laajasti [--5--], kun Suomi liittyi Euroopan Unioniin (EU) 1995 [--6--].
Valtiovarain Controller-toiminto (VVC) ja sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan neuvottelukunta
Vuonna 2003 [talousarviolain muutoksella (1216/2003)]
valtiovarainministeriöön (VM) perustettiin
Valtiovarain controller -toiminto (VVC).
Sen eräs tehtävä oli ohjata ja varmistaa sisäisen valvonnan ja sisäisen tarkastuksen järjestämistä.
Tehtävät palvelivat VVC:n pyrkimystä varmistaa,
että hallituksen kertomus
eduskunnalle antaa oikean ja riittävän kuvan, miten valtion taloutta [laajasti tulkiten] on hoidettu.
VVC:n toimintaa käsitellään eräillä muilla sivuilla [--7--].
VVC:n valtiovaraincontroller-virkamies on puheenjohtaja sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan neuvottelukunnassa (SRNK).
SRNK:sta on säädetty talousarvioasetuksessa
(254/2004, 71 §) [--8--].
Sisäinen tarkastus
Valtionhallinnossa sisäisen valvonnan järjestämistä johtaa ja sen asianmukaisuudesta ja riittävyydestä vastaa viraston ja laitoksen johto
(ks. talousarviolaki (423/1988, 24b §).
Sisäisestä tarkastuksesta määrätään sisäisen tarkastuksen ohjesäännössä.
Esimerkkejä niistä on alaviitteessä [--9--].
SRNK:n on lisäksi antanut suosituksen sisäisen tarkastuksen ohjesääntömalliksi
(2025).
Omat kommentit
Ministeriöihin perustettiin vuoden 1995 jälkeen useita
EU-varainsiirtojen valvontavelvoitteiden takia sisäisen tarkastuksen virkoja ja yksiköitä.
Monet niistä suorittivat ns. valtionavustusvalvontaa, joka on valtionavustusten
toimintoketjun osa.
Tällaisten sisäisten tarkastusten toiminnassa korostuivat väärinkäytösasiat.
MMM:ssä ns. valtionavustusvalvontaa varten perustettiin erillinen valvontayksikkö.
MMM:n sisäinen tarkastus tarkasti muista poiketen laajemmin
EU-varojen hallinto- ja valvontajärjestelmiä,
joihin kuului myös valvontayksikön toiminta.
------
[--1--]
Ns. TATAKE-ohjeen mukaiset tilintarkastukset käsitteineen oli yhdenmukaistettu tuon ajan yksityisen sektorin tilintarkastuksen kanssa.
Sisäinen valvonta määriteltiin tuolloin yksityisen sektorin omaksumalla tavalla
[sisäiseksi tarkkailuksi].
[--2--]
Ks. Omat kommentit toiselta sivulta.
[--3--]
Vuonna 1993 laadittiin uusi vuositilintarkastusohje (VUOTI-ohje).
[--4--]
Ks. VTV:n vuositilintarkastukset (VST) ja tilintarkastukset (VT1),
ja (VT2).
Ongelmat sisäisen valvonnan järjestämisessä olivat suuria mm. maa- ja metsätalousministeriössä;
niitä oli tuotu esiin mm. tekemissäni vuosien 1988, 1993 ja
1993 tarkastuksissa.
[--5--]
Valtiovarainministeriön (VM) alivaltiosihteeri Juhani Kivelä kiinnitti asiaan huomiota
ensimmäisten joukossa jo 1993 (ks. toinen sivu).
Kun Suomi liittyi EU:hun, ministeriöihin perustettiin uusia sisäisen tarkastuksen virkoja.
Tuolloin sisäisen valvonnan ja tarkastuksen tilanne oli hyvin hankala ainakin maa- ja metsätalousministeriössä.
[--6--]
VTV jatkoi tilintarkastuksensa uudistamista vuonna 1998,
kun maa- ja metsätalousministeriöstä VTV:hen uudistamaan VUOTI-ohjetta [vuodelta 1993].
Rakensin sitä tietokoneavusteisuuden,
INTOSAI:n standardien ja
tarkastusresurssien yhdenmukaisen allokoinnin (ABC-analyysi) varaan
(ks. VUOTI-ohjeen versio 2.0).
[--7--]
Ks. tämän sivun lisäsivut Epäselvyydet käsitteissä ja Uusi näkemys 2024 sekä
Tuloksellisuuden kuvaaminen.
[--8--]
SRNK:n ja sen jaostojen toiminnasta ja sen tuloksista kerrotaan mm. seuraavilla VM:n sivuilla:
2004-2007,
2008-2011,
2012-2015,
2015-2018
2018-2021,
2022-2024,
2025-2027.
[--9--]
Ohjesäännöt: VTV,
maa- ja metsätalousministeriö MMM
ja Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes.
|
