Sisäisen valvonnan tarkastus
Valtiontalouden tarkastusvirastossa (VTV) sisäinen valvonta [--1--]
oli tilintarkastuksen kohdeasia 1980-luvun puolivälistä lähtien.
Ns. TATAKE-ohjeen mukaiset tilintarkastukset oli yhdenmukaistettu tuon ajan yksityisen sektorin tilintarkastuksen kanssa.
Sisäisen valvonnan tason tuli heijastua tapahtumakohtaiseen tarkastukseen
olennaisuuden ja riskin mukaan.
Kun näin ei tapahtunut [--2--], kehitettiin tarkastusta [--3--].
Sisäisen valvonnan tila
Tarkastuksissa tuli jatkuvasti esiin sisäisen valvonnan heikkouksia [--4--].
Kun Suomi oli liittymässä Euroopan Unioniin (EU) 1995,
valtionhallinnon sisäisen valvonnan tilanteen vakavuuteen havahduttiin laajasti [--5--].
Eräät toimenpiteet sisäisen valvonnan tilan parantamiseksi
Vuonna 2003 säädettiin laki, jolla VM:öön perustettiin Valtiovarain controller -toiminto (VVC).
Sen tehtäviin on jatkuvasti kuulunut varmistaa
valtion tilinpäätöskertomuksen tietojen oikeellisuus ja riittävyys
ja ohjata sisäisen valvonnan järjestämistä.
VVC:n toimintaa näissä tehtävissä käsitellään eräillä muilla sivuilla [--6--].
Omat kommentit
COSO-viitekehykset (1994 ja 2013)
osoitettiin yritysten ja muiden organisaatioiden hallituksille,
jotta ne ymmärtäisivät mitä sisäiseen valvontaan kuuluu ja mikä on hallituksen vastuu.
Sisäisen valvonnan rakentamisen tulee lähteä hallituksen velvollisuudentunnosta ja
tilivelvollisuudesta.
Sisäisen valvonnan rakentaminen prosesseihin sisältää aina sisäisen valvonnan asianmukaisuuden,
riittävyyden ja kustannusvaikuttavuuden arviointia [--7--].
Tarkoitus ei ole ollut, että tilintarkastajat ja sisäiset tarkastajat määrittelisivät,
millainen organisaation sisäisen valvonnan tulee olla.
Tarkastajien tehtävä on toimia ammattistandardien mukaisesti,
kun he tekevät johtopäätöksiä sisäisen valvonnan tilasta.
Johtopäätösten tekemistä varten tarvitaan havaintoja ja kriteereitä.
Kriteereitä voidaan johtaa COSO-viitekehyksestä.
Epäilen, että sisäisen valvonnan tilasta voitaisiin lausua mitään hyödyllistä ilman,
että siitä kerätään tietoja riittävästi ja systemaattisesti ja tiedot analysoidaan huolellisesti.
Tätä asiaa ei aja mikään vakiomuotoinen kysymyspatteri [--8--] ja vastauksista haettu konsensus.
Pikemminkin se on keino väistää tilivelvollisuus.
Surullista on, että tällainen keino on hyväksytetty VM:ssä.
------
[--1--]
Sisäinen valvonta määriteltiin tuolloin eri tavalla [sisäiseksi tarkkailuksi].
Perustana oli kuitenkin sama ajatus toimintaprosessien toteutumisesta siten kuin oli tarkoitettu.
[--2--]
Ks. Omat kommentit toiselta sivulta.
[--3--]
Korjauksia tehtiin VUOTI-ohjeen eri versioihin ja
tarkastusresurssien kohdentamiseen (ABC-analyysi)
ja tarkastusta rakennettiin tietokoneavusteisuuden varaan.
Merkittävin muutos VUOTI-ohjeessa oli versiossa 2.0.
[--4--]
Ks. VTV:n vuositilintarkastukset (VST) ja tilintarkastukset (VT1),
ja (VT2).
Ongelmat sisäisen valvonnan järjestämisessä olivat suuria mm. maa- ja metsätalousministeriössä;
niitä oli tuotu esiin mm. tekemissäni vuosien 1988, 1993 ja
1993 tarkastuksissa.
[--5--]
Valtiovarainministeriön (VM) alivaltiosihteeri Juhani Kivelä kiinnitti asiaan huomiota
ensimmäisten joukossa jo 1993 (ks. toinen sivu).
Kun Suomi liittyi EU:hun, ministeriöihin perustettiin uusia sisäisen tarkastuksen virkoja.
Tuolloin sisäisen valvonnan ja tarkastuksen tilanne oli hyvin hankala ainakin maa- ja metsätalousministeriössä.
[--6--]
Ks. tämän sivun lisäsivut Epäselvyydet käsitteissä ja Uusi näkemys 2024 sekä
Tuloksellisuuden kuvaaminen.
[--7--]
Esimerkiksi kontrolleja ja laskentajärjestelmiä testataan ennen kuin niitä otetaan käyttöön.
Myös työntekijän soveltuvuutta arvioidaan, kun hän hakee työtehtävää.
[--8--]
Viittaan mm. VVC:n julkaisuun "Valtionhallinnon hyvä käytäntö ja sen toteutumisen arviointi"
(2005),
kohtaan 5 (Sisäisen valvonnan arviointikehikko).
| 