"On keskityttävä seuraamaan, saavutetaanko uudistuksilla se mitä on tavoiteltu"
Otsikon lause on Tapio Leskiseltä. Hänestä tuli Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) pääjohtaja 1992.
VTV virastona siirtyi tulosohjaukseen
1993.
Ylin valta keskittyi pääjohtajalle.
Hän asetti johtoryhmän, joka korvasi vähitellen tarkastusneuvoston.
Hän myös päätti, että tilintarkastuksen (VT) ja toiminnantarkastuksen (TT) toimintayksiköt antavat
tarkastuslajinsa tarkastuskertomukset.
Uudessa perustuslaissa (90 §)
VTV sai aseman eduskunnan (EK) yhteydessä riippumattomana virastona, jolle voidaan antaa tehtäviä vain lailla säätämällä [--1--].
VTV:n neuvottelukunnan työ käynnistyi,
samoin kertomusraportointi EK:lle ja VTV:n tarkastajien ja muiden edustajien kuulemiset EK:ssa.
Suomen liittyessä Euroopan unionin (EU) jäsenvaltioksi VTV:n tehtäväkenttä
laajeni
1995 [--2--].
Valtiovarainministeriö (VM) havahtui tarpeeseen kehittää valtionhallinnon sisäistä valvontaa [--3--].
Maa- ja metsätalousministeriöön ja
rakennerahastovaroja käyttäviin ministeriöihin palkattiin lisää sisäisiä tarkastajia.
Lääninhallitukset lakkautettiin. VTV sai niistä 20 tarkastajaa 1995;
heidät sijoitettiin VTV:n aluepisteisiin [--4--].
VTV:n organisaatio muuttui ajan myötä [--5--].
Virastotasolla VTV pyrki kehittämään mm. suunnittelu- ja seurantaprosessejaan
sekä henkilöstön osaamista, tasa-arvoa, viihtyvyyttä ja palkkausta [--6--].
Tilintarkastusta uudistettiin vastaamaan tulosohjaukseen (1998),
EU-varainsiirtojen tarkastusvaatimuksiin (2000)
ja tilintarkastuksen muutostrendeihin [--7--].
TT:n ohjeistusta lisättiin ja yhdenmukaistettiin ja tarkastus muuttui tutkimuksellisemmaksi [--8--].
JHTT-tilintarkastajien määrä kasvoi VTV:ssä.
VTV:n henkilöstön vaihtuvuus kasvoi tavanomaista korkeammaksi 2000-luvun alkupuolella.
Vaihtuvuus laantui, kun palkkanäkymät VTV:ssä paranivat [--9--].
Suuntautuminen kansainväliseen yhteistyöhön lisääntyi Leskisen kaudella erityisesti
Suomen EU-jäsenyyden johdosta [--10--].
Omat kommentit
Tapio Leskisen pääjohtajakaudella tapahtui paljon VTV:n tarkastuksen kohdeasioissa ja asemassa ja VTV:n sisällä.
Ulkopuolelta tarkasteltuna, uusien työyhteisöjeni silmissä [--11--], VTV näytti säälittävältä.
Se oli yksi syy, miksi halusin palata kehittämään VTV:n tarkastustoimintaa.
Sain ja hyödynsin tilaisuuden [--12--].
TT:n kehittäminen jatkui.
Toiminnantarkastajiksi rekrytoitiin useita tohtoritutkinnon suorittaneita henkilöitä.
Esimiehinä heillä oli tarkastuspäälliköt, joiden koulutustaso oli matalampi.
Tämä ei ehkä parantanut työilmapiiriä [--13--].
Palkkatasoa lukuun ottamatta syyt VTV:n ongelmiin olivat sisäisiä.
Sitten kun palkkataso nousi VTV:ssä, ongelmat vain pahenivat [--14--].
VTV:n asemasta VM:n hallinnonalan virastona tehtiin merkitystään suurempi asia.
Vaikka useimmat VTV:n pääjohtajat ja tarkastusneuvokset tulivat VM:stä,
en havainnut, että he olisivat pyrkineet estämään VM:n vastuulla olevien asioiden tarkastusta.
VTV:n olisi tullut kehittää jatkuvasti toimintansa ammattimaisuutta,
eikä laskea kovin paljon esimerkiksi VTV:n neuvottelukunnan varaan
(ks. HE 39/2000, 8 §).
------
☆☆☆ Seuraavat viittaukset ovat teokseen Raimo Etelävuori: Valvontaa varoille - vastinetta rahoille,
Valtiontalouden tarkastusvirasto 1975-2000 ☆☆☆
[--1--]
s. 538, 543-544, 569, 599-602, 634-638, 667-674, 736-742, 778-779: Keskustelua VTV:n asemasta
[--2--]
EU:n tarkastuselimet tekivät tarkastuksia paikan päällä.
VTV:lle annettiin oikeus laajemmin samaan kuin jo oli annettu
EU-varainsiirtojen osalta.
[--3--]
s. 605-606: VM nimitti sisäisen valvonnan työryhmän 1995 ja muutti talousarvioasetuksen
säännöksiä sisäisestä valvonnasta.
[--4--]
s. 608-610, 642: Suurin osa (17) tulijoista ryhtyi toiminnantarkastajiksi. Työpisteet olivat Oulussa, Jyväskylässä ja Turussa.
[--5--] Organisaatiomuutokset ja nimitykset:
–
s. 638-640, 639-640: VTV perusti yhden henkilön erillisyksikön
(mm. 733/1996, 18a §).
Yksikön tehtävät siirrettiin TT:lle 2003.
– TT:n toimintayksiköt yhdistettiin, kun tarkastusneuvokset Hannu Konstari ja Hannu Nieminen jäivät eläkkeelle (2004-2005).
TT:tä alkoi johtaa Vesa Jatkola.
– Tarkastusneuvos Erkki Mäki-Rannan menehdyttyä 2004 hänen seuraajakseen valittiin Marjatta Kimmonen.
[--6--]
s. 511-513 (yleisseuranta), 519-520, 553-554 (koulutus),
538, 540-542 (organisaatio), 606-607, 780 (palkkaus), 684 (kustannuslaskenta);
s. 549-552 (sukupuolten tasa-arvo), 577-578 (JHTT-tarkastajat), 676-677 (työyhteisöselvitys), 711-713 (Hestra),
720, 747-750 (Hestra 2), 784-785 (Osaamistarpeet)
[--7--]
s. 756-758: Muutoksia: mm. riskianalyysi, pitkän tähtäyksen tarkastussuunnittelu, analyyttiset menetelmät
ja tietokoneavusteisuus (ks. toinen sivu).
[--8--]
s. 546-547 (esiselvitys), 686 (jälkitarkastus), 715 (laatukriteerit), 718 (riskianalyysi); 688-689 ja 745-746 (tutkimuksellisuus),
s. 688-689, 745-746; Kehittämistä tukivat TT:n kertomusten laadun (s. 773-774) ja vaikuttavuuden arvioinnit (s. 807-813).
[--9--]
s. 779-78 Erillisyksikön päällikkö Mikko Koirasen laatiman EK:n ja VTV:n henkilökunnan palkkavertailun
mukaan valtion tilintarkastajien kanslian tarkastajien ja tarkastusneuvosten palkat ylittivät 1-4 palkkaluokalla vastaavat VTV:n palkat.
[--10--]
s. 522-525, 556-557, 582-583, 605, 615-617, 652-653, 689-690, 704-707, 716-717, 720-722, 753-755, 787-788
☆☆☆ Tähän päättyvät viittaukset teokseen Raimo Etelävuori: Valvontaa varoille - vastinetta rahoille,
Valtiontalouden tarkastusvirasto 1975-2000 ☆☆☆
[--11--] Leskisen pääjohtajakaudella olin poissa VTV:stä lähes 9 vuotta ..
– rakensin maa- ja metsätalousministeriössä sisäistä tarkastusta ja valvontatoimintoja 1995-1998
– uudistin Teknologian ja Innovaatioiden kehittämiskeskus Tekesissä sisäisen tarkastuksen ja valvonnan kokonaisuutta 2003-2008.
– osallistuin Liettuan maataloustukien maksajayksikön akkreditoinnin ennakkotarkastukseen 2000-2001 ja tein eräitä lyhytkestoisempia tehtäviä.
[--12--]
Kehittämistoiminnastani VTV:ssä 1998-2003 ks. sivut --1--, --2--, --3--,
--4-- ja --5--.
Lisäksi johdin EVT-ryhmää ja tarkastin (--6-- ja --7--).
[--13--]
Päätelmä työilmapiirikyselyn tuloksista yhdessä TT:n ryhmässä, jossa suurimmalla osalla tarkastajista oli tutkijakoulutus.
[--14--]
Ks. sivu 1 ja sivu 2.
Vähäisin syy ongelmiin ei ole ollut pääjohtaja Leskisen tekemä epäonnistunut hallintopäällikkönimitys.
|
